As Oy Rommakon

Huoneistokohtainen ilmastointi

Yleistä

Taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmä perustuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Lämmin ilma on kevyempää kuin kylmä ilma ja tätä ominaisuutta on käytetty hyväksi perinteisissä ilmastointijärjestelmissä. Poistoventtiilit on asennettu ilmastoitavan tilan kattoon tai seinään lähelle katonrajaa.

Ilmastoinnin toimiminen edellyttää lisäksi riittävän korvausilman saantia poistuvan tilalle. Yleensä korvausilma on otettu erillisistä venttiileistä tai huoneistosta ulos johtavista aukoista (ikkunat ja ovet). Ilmanvaihto on varsin verkkaista ja herkästi häiriintyvää jos joku edellä mainituista asioista ei toimi (kuten tuloilma-aukkojen tukkiminen).

Ongelmat

Ongelmia järjestelmässä esiintyy erityisesti kylmänä kautena. Jos venttiilien säädöt eivät ole tasapainossa, saattaa joku poistolinjoista toimia väärin päin ja alkaa vetää kylmää korvausilmaa asuntoon. Samoin esimerkiksi liesituulettimen kytkeminen hormistoon luo huoneiston keittiöön huomattavan alipaineen ja se taas alkaa vetää ilmaa sieltä. mistä sen helpoiten saa (eli huoneiston toisista poistohormeista). Samalla ilmavirtaus jäähdyttää hormiston sekä sen yhteydessä olevat tilat. Liesituulettimien kytkeminen hormistoon on taloyhtiössä jatkossa kielletty ja jo kytketyt tuulettimet pitää korvata malleilla jotka eivät puhalla ilmaa hormiin.

Myös silloin, kun lämpötilaerot sisä- ja ulkoilman välillä ovat pienet, häiriintyy ilmanvaihto. Näin tapahtuu varsinkin kesäkautena ja silloin kannattaa ilmanvaihtoa tehostaa avaamalla tuuletusikkunoita. Tuulisuus saattaa myös sotkea ilmavirtauksia aiheuttamalla rakennuksen jollekin sivulle alipaineen ja sen myötä estämällä korvausilman virtauksen sisään.

Säätäminen

Ilmastoinnin toimiminen oikein edellyttää sen jatkuvaa seurantaa. Jokaisessa huoneistossa on kolme poistoventtiiliä (keittiö, wc ja vaatehuone/kylpyhuone). Jotta jokainen venttiili toimisi oikein, on säädöt tehtävä samalla kertaa kaikkiin poistoventtiileihin.

Mikäli joku venttiileistä alkaa vetää ilmaa ulkoa, kannattaa venttiileitä säätää pienemmälle ja tarvittaessa hetkellisesti kokonaan kiinni. Samalla tulee huolehtia siitä, että huoneistoon tulee korvausilmaa huoneiston ULKOPUOLELTA.

ilmastointi

Korvausilma on alunperin tullut keittiön ulkoseinällä olevista kylmäkaapeista ja osin myös ikkunoista. Jos vanhat kylmäkaapit on poistettu käytöstä (kuten useissa asunnoissa on menetelty), ainoa keino saada korvaavaa ilmaa on ottaa se ikkunoiden kautta.

Ikkunoita tiivistettäessä tiivistystä ei kannata tehdä koko ikkunan ympäri. Ikkunan yläreunaan kannattaa jättää ilmarakoja (esim. jättää tiiviste pois 20-30 cm:n matkalta) joiden kautta ulkoilmaa pääsee huoneistoon. Näin syntyvällä ilmavirralla ei juuri ole vaikutusta huoneiston lämmitykseen tai vaikkapa vedontunteeseen. Jos ilmavirtaus voimistuu liikaa, voi sitä pienentää vastaavasti säätämällä poistoventtiileitä pienemmälle.

Jossain vaiheessa taloyhtiön ikkunat joudutaan uusimaan (toteutus aikaisintaan 2018/19). Uusiin ikkunoihin on mahdollista saada tuloilmaventtiilit jolloin ilmavirtausten säätöä on helpompi tehdä. Samassa yhteydessä tultaneen myös poistohormit varustamaan huippuimureilla joilla ulkoilman lämpövaihteluiden ja tuulen aiheuttamia heilahteluja voidaan tasata.

 

Lopuksi...

Ilmastoinnin toimiminen vaatii seurantaa ja ajoittain pientä säätöä. Hetkellisiin häiriöihin ei kannata suhtautua vielä huolestuneesti. Jos ongelma ei poistu omin konstein tai jatkuu pitkään, kannattaa olla yhteydessä taloyhtiön hallitukseen, kiinteistöhuoltoon tai isännöitsijään.

Omia "tuuletustaipumuksia" kannattaa myös seurata: Perinteisesti huoneistoja on tuuletettu ikkunoista liki päivittäin. Ulkolämpötilasta riippuen pidetään tuuletusikkunaa auki riittävän kauan (kylmällä ilmalla vain lyhyen aikaa ja lämpimällä pidempään).

Lisämateriaali löytyy alivalikosta.

Ari Kannasmaa, As Oy Rommakko
Hallitus

hormitkatolla